Digiopastamiseni vuosikymmen 2014 - 2023
Olen tehnyt digiopastusta Keravan kirjastossa ja Talkoorenkaassa noin kymmenen vuoden ajan sekä joitakin Enterin opastuksia Lasipalatsissa Helsingissä.
Kun aloitin opastuksen, Windows 8 sotku oli pahimmillaan, ja varsin pian aloitettiin Windows 8.1 asennukset, mikä palautti PC:lle käytännössä vanhan Windows 7. Minulla oli Nokian Lumia- puhelin, jossa oli Windows Phone käyttöjärjestelmä. Lisäksi hankin Acerin Android- tabletin, joten sekin alkoi olla tuttu.
Opastuksissa näkyi suurimmaksi osaksi Windows kannettavia ja jonkun verran Nokian kosketusnäyttö ( Symbian ) puhelimia, joiden “älykkyys” oli kyseenalaista. Syyskuussa 2013 Nokia puhelinten tarina oli lopussa.
Apple julkaisi ensimmäisen iPhonen vuonna 2007 ja Samsung ensimmäisen Android puhelimensa vuonna 2009.
Nämä puhelimet tulivat hallitsemaan puhelinmarkkinoita tähän päivään saakka.
Windows 10 julkaistiin vuonna 2015. Senkin alkutaival oli kivinen, ja Microsoftilta meni parisen vuotta saadakseen sen kuntoon niin, että kotikäyttäjät laajasti ottivat sen käyttöön.
Mobiililaitteet:
2014
• peruskäyttö ( miten soitetaan ja lähetetään tekstiviesti
• sähköpostien käyttö
• verkkopankki ja sen käyttö
• somen käyttö: FB, twitter, instagram
2015-16
• mobiililaitteiden tilit, niiden merkitys ja salasanat
• pilven käsite ja pilvipalveluiden käyttö
• navigaattorit ja reittisovellukset
2017 -18
• julkiset verkkopalvelut esim. verohallinto ja omakanta
• verkkokauppa
• Google- kuvien synkronointi ja käyttö
2019 - 20
• mobiilipankit, mobiilimaksut
• kadonneet tilien salasanat ja niiden palauttaminen
2020 -
• mobiilaitteiden päivitykset
• vanhentuneiden laitteiden vaihto uuteen
Mobiililaitteiden käyttöönoton yhteydessä edellä olevat aiheet nousivat yleisimmiksi opastusaiheiksi, ja niiden piikki kesti puolesta vuodesta vuoteen, jonka jälkeen aiheita on esillä vain hyvin satunnaisesti. Opastustusvolyymit seurasivat laitteiden kehitystä.
Sähköposti oli suurelle osalle entuudestaan tuttu työpaikoilta ja kotikoneista.
Kun mobiililaitteiden käyttö edellyttää valmistajan asiakastiliä, ja tilin avaintunnus on sähköpostiosoite, niin tämä “tili” käsite aiheutti valtavasti sekaannuksia, kun ihmiset pelästyivät sitä, että tällä on jotain tekemistä heidän pankkitilien kanssa. Pulma aiheutui englannin kielen termistä “account”, jota englanninkielessä käytetään myös merkitsemään asiakkuutta. Kun selitin opastettavalle tämän, usein se riitti. Kun näin oli, niin kännykkäkauppiaat perustivat uuteen puhelimeen tilin, sähköpostiosoitteineen ja salasanoineen. Sitten kun joskus vuosienkin kuluttua noita tietoja olisi tarvittu, niin käyttäjät sanoivat, etteivät olleet koskaan kuulleetkaan moisista.
Seuraava ihmettelyn aihe oli somekanavat: Facebook, Instagram ja Twitter. Tämä ilmiö oli uusi maailmanlaajuisesti, joten ei ihme, että käyttöönoton alkuvaiheessa kummasteltavaa riitti. Otin itse Facebookin käyttöön loppuvuodesta 2008, jolloin olin siis tehnyt sovelluskehitystyötä jo lähes 30 vuotta. Kun avasin ensi kertaa sovelluksen ja näin sen etusivun, olin yllättynyt ja ajattelin, että mitä tällä muka voisi tehdä. Näytöllä oli tasan yksi syöttökenttä ja siinä luki: “Mitä mietit Jukka?”. Ensimmäinen ajatus oli, että ei todellakaan mitään. Minulta jäi kokonaan ymmärtämättä yhteisöllinen aspekti. Tämä tuntuu tämä päivän perspektiivissä kaukaiselta. Tämä on merkki siitä, että some-alustat ovat muuttaneet käyttäytymistä huomattavasti, ja samalla toki alustat ovat kehittyneet kännykän ja tietoliikenteen kehityksen myötä.
Seuraava kompastuskivi olivat tietoliikenne wifineen ja bluethootheineen. Langaton tiedonsiirto on abstraktia ja sen ymmärrettäviä perusteita jouduin selittämään tuon tuosta. Samaan kategoriaan kuuluu “pilvi”-käsite ja sen sisäistämiseen kului aikaa. Pilvi-palveluun ihmiset törmäsivät viimeistään valokuvien varmuuskopiointien yhteydessä.
Ihmiset olivat oppineet käyttämään verkkopankkeja tietokoneella, joten kynnys niihin ei ollut korkea. Samoin verkkokaupan ja julkisten palveluiden käyttöönotto sujui varsin joustavasti.
Vuodesta 2020 lähtien opastusten kysyntä on laskenut. Tähän vaikutti osaltaan myös koronaepidemia. Sen aikana aloitimme Enterissä etäopastukset ja sitä on jatkettu, ja nyt palvelu on saatavissa koko Suomessa SeniorSurf-toiminnan myötä.
Olen miettinyt opastuskysynnän laskuun vaikuttavia tekijöitä. Oikeastaan vasta sen jälkeen, kun aloin kerätä tätä historiaa, ymmärsin, että mobiiliteknologian esiinmarssi pakotti suurimman osan väestöstä opettelemaan sen käytön. Ne henkilöt, jotka ovat syntyneet vuosien 1940 - 1958 välillä muodostivat väliinputoajajoukon. He olivat lopettaneet tai lopettamassa työuraansa, ja samalla työyhteisö ja sen tekninen tuki hävisi. Suurella osa heistä oli korkeintaan jonkun PC-käyttöliittymäsovelluksen käyttötausta, mutta ei laajempaa tietojenkäsittelyn tietämystä. Nämä ihmiset jäivät varsin yksin nopeasti muuttuvan mobiiliteknologian jalkoihin ja tarvitsivat huomattavasti tukea toimintaansa.
Nyt tämä siirtymä on tapahtunut, ja muutosvyöry on loppunut. Myös tuo joukko on tänä aikana oppinut tarvittavat käyttötaidot, ja elämä sujuu siltä osin normaalisti. Näin tietoteknisen massiivisen tuen tarve on poistunut, ja tietenkin nuoremman ihmisryhmät ovat oppineet nämä taidot jopa paremmin. Näin ollen uutta kysyntäaaltoa ei ole näköpiirissä.
Opastustarvetta on pysyvästi pienissä teknisissä yksityiskohdissa ja laitteiden tai ohjelmien vikaantuessa. Tällä hetkellä apua tarvitaan laitteiden vanhentuessa ja uusien laitteiden hankintapäätösten tukena.
