Sunday, October 4, 2020

Oikoluku ja automaattinen korjaus

 

 Oikoluku ja automaattinen korjaus

Kielten oikoluku on tekstinkäsittelyjärjestelmissä ollut jo pitkään. En edes muista, milloin olen aloittanut automaattisen oikoluvun käytön, mutta se on varmasti viime vuosituhannella.

Tekstinkäsittelyjärjestelmät siis sisältävät oikolukuohjelmiston. Aiemmin oikoluku piti käynnistää erikseen sen jälkeen, kun tarkastettava teksti oli kirjoitettu. Nykyään oikoluku voidaan tehdä reaaliaikaisesti kirjoituksen yhteydessä. Tällöin kun sana on valmis, ja kirjoittaja kirjoittaa sanavälin, ohjelmisto tarkistaa sanan oikeinkirjoituksen ja alleviivaa tekstin punaisella, mikäli sanassa on kirjoitusvirhe. Tämän jälkeen milloin tahansa kirjoittaja voi palata merkittyyn sanaan ja klikata hiiren oikealla korvalla, jolloin oikolukija tarjoaa korjausta, jos osaa. 

Google tarjoaa reaaliaikaista oikolukua ainakin: Chromessa, jolloin se toimii PC:llä kaikissa somesovelluksissa kuten esim. FaceBook ja Instagram. Näiden lisäksi se toimii kaikissa Googlen verkon toimistosovelluksissa, joita ovat: Docs, Slides, Sheets ja Forms. Näin ollen Googlen ohjelmistot tarjoavat kattavan oikolukukokonaisuuden. Ainoa puute tässä on yhdyssanat ja osa taivutusmuodoista. Niistä Googlen amerikkalainen oikolukuohjelmisto ei tajua tuon taivaallista, joten tässä kohtaa tulee olla tarkkana ja luottaa itseensä.

Googlen oikoluku asetetaan Chrome selaimen asetuksissa. Siellä on osio lisäasetukset ja siinä osassa kielet. Tässä asetetaan myös oikoluku.



Näiden lisäksi Gmailissa on vastaavat asetukset :


Jos haluaa käyttää monipuolisempia tekstin editoinnin mahdollisuuksia eikä haluaa maksaa ohjelmistosta, on MS:n Officea vastaava ilmainen ja samankaltainen ohjelmistokokonaisuus LibreOffice. Tähänkin sisältyy samat osiot kuin Google vastaavaan. Ero näiden kahden välillä on kahdenlainen. Ensin LibreOfiice dokumentit syntyvät paikallisina ja pitää tallettaa ja toiseksi edellisestä syystä editointi mahdollisuudet ovat jonkin verran paremmat kuin verkko-ohjelmistoissa.  


LibreOfficen voi asentaa seuraavasta linkistä:https://fi.libreoffice.org/lataa/luotettavin-libreoffice/ ja tähän lisäksi suomenkielinen oikoluku: https://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html .

LibreOfficen Voikko-oikoluku ja tavutusohjelmisto on Suomessa tehty ja ylläpidetty, joten yhdyssanojen kohdalla se toimii huomattavasti paremmin kuin Googlen vastaavat.

LibreOfficen työkalut-välilehdellä viimeisenä on ohjelmiston asetukset. Siellä kohdassa kieliasetukset on kohta  Kirjoituksen aputyökalu. Kun sen avaa, tulee seuraava lomake, josta oikolukuominaisuudet voi asettaa.



Sitten mobiililaitteet ovat vielä oma lukunsa. Android-laitteissa on automaattinen ja oppiva korjaustoiminta. Tämä tarkoittaa sitä, että testiä syöttäessä puhelin ennakoi sitä, mitä aion kirjoittaa eli sanan puolivälissä voi valita valmiin kokonaisen sanan. Jos kirjoitan väärin, ohjelmisto yrittää arvata oikean sanan ja korvaa kirjoitetun sillä enempiä kyselemättä.Tämä on varmaan normaaleille kirjoittajille tosi hyvä. Minun kohdalla vaan varsin usein käy niin, että kirjoitusvaiheessa en huomaa tätä vaihdosta ja kun luen hetken päästä  tai seuraavana päivänä tätä, niin tekstin keskellä on joku täysin käsittämätön sana, joka kadottaa koko lauseen merkityksen.


Android oikoluku asetetaan päälle tai pois näyttönäppäimistön asetuksista, jonka ikoni sijaitsee näyttönäppäimistön harmaassa ylärivissä oikealla: 

        i




Automaattista korvausta voi käyttää kyllä myös lukihäiriöiset, mutta se vaatii vähän tarkkuutta ja sen, että tietää, mitä pitää tehdä. Kun Androidiin kirjoittaa tekstiä, näkyy keskeneräinen sana näyttönäppäimistön yläpuolella. Kun käytössä on automaattinen korjaus, ja ohjelmisto uskoo löytäneensä väärin kirjoitettua sanaa vastaavan oikean, se tekee automaattisen vaihdon, mutta jättää vaihdetun sanan alle hennon viivan. Kun tällaista alleviivattua sanaa klikkaa, ohjelmisto näyttää alkuperäisen tekstin, johon korvatun voi vaihtaa ja sen lisäksi annetaan mahdollisuus poistaa sana. Nuo hennot alleviivaukset jäävät näkyviin koko syöttötapahtuman ajaksi, mutta poistuvat, kun teksti siirtyy ohjelmaan. Seuraava näyttökaappaussarja valaisee asiaa:

       



       

Tässä vasemmassa näytössä näkyy keskenoleva kirjoitettu sana, jossa on alleviivaus. Harmaassa alueessa kirjainten yläpuolella näkyy Androidin oikoluvun ehdotuksia “oikeaksi” sanaksi.  Kun automaattikorjaus ei ole päällä, pitää oikea sana valita harmaalta alueelta ja jos ei valitse itse kirjoitettu teksti jää oikeinkirjoituksesta huolimatta. Oikeassa ruudussa sana on valittu käsin harmaalta alueelta.


Seuraavassa näytössä automaattinen korjaus on ollut päällä. Kun on kirjoitettu “mitenhöjn”, niin automaatti on korvannut sen sanalla “mitenkähän” ja jättänyt sanan alle hennon alleviivauksen. Viemällä kursori tämän sanan alle, voi nähdä alkuperäisen syötetyn tekstin ja tarvittaessa palauttaa sen tai poistaa kokonaan korjattu sana.




Puhelimessa siis oikolukutuki ei ole yhtä hyvä kuin tietokoneen selaimella, sillä kerran ohittaessa oikeinkirjoituksen ja jättäessä virheen, sitä ei enää näytetä, jolloin se siis voi lukivaikeuksisille jäädä tekstiin ja “kadota”.


 

Tuesday, July 21, 2020

Windows 10 ja OneDrive - ilkeää kytkykauppaa.

Hankin juuri uuden Windows 10 pöytäkoneen perus- ja pelikäyttöön. Kun Windows 10 asennus oli valmis ryhdyin siirtämään vanhan pöytäkoneen tiedostoja uudella koneelle. 

Erilaisia dokumentteja on ajan saatossa kertynyt noin 12 Gt:tä, josta siirsin uuteen noin 5 Gt:tä ja valokuvia noin 250 Gt, joista siirsin uuteen 120 Gt:tä.


Kun oli saanut kaiken valmiiksi, tuli yllättäen virheilmoitus, että OneDrive on täynnä, jolloin huomasin, että kone kopio koko c:aseman OneDriveen. 

Ajattelin poistaa turhat kopiot OneDrivesta, mutta kun olin tekemässä sitä, ilmoitti järjestelmä, että samalla ne poistuvat MYÖS työasemasta! 


Sitten selvittämään miten irroitan OneDriven ja c-levyn synkronoinnin. Asetuksen löytäminen oli tosi työlästä, mutta se löytyi resurssienhallinnan OneDrive juuren takaa ja siellä oli optio irrota OneDrive. Tein niin ja kopiot poistuivatkin pilvestä ja ne jäivät koneen kovalevylle. 

Ajattelin, että no tämä oli työvoitto ja voin jatkaa koneen käyttöönottoa.


Kun käynnistin koneen uudelleen, hämmästys oli suuri, kun havaitsin, että tiedostojen kopiointi pilveen käynnistyy jälleen! Irrotin taas kytkennän ja uudelleenkäynnistin ja sama toistui! Aloin jo hermostua, että eikö tätä todellakaan saa poikki. Lopulta luin Microsoftin joltain julkaisusta, jossa epäsuorasti sanottiin, että  siinä tapauksessa OneDrive sovellus tulee poistaa koneesta ja tietenkin tämä ratkaisu hoiti asian.


Näin pääsin ratkaisuun ja olin lopulta tyytyväinen. Nyt voi käyttää Google Drivea ja Dropboxia ja voin kokonaan unohtaa OneDriven. 


Tästä kaikesta jäi kuitenkin vahva vaikutelma siitä, että Microsoft pakottaa hankkimaan ison OneDrive alueen, joka maksaa 7 €/kk ja on 1 Tt:n kokoinen. Microsoft on ansaintalogiikan jään kehityksen ja Google jalkoihin. MS:n tulos on tullut käyttöjärjestelmien ja toimistopakein myynnistä ja  asiakkaat eivät oikein enää halua maksaa kummastakaan, kun tarjolla on hyviä maksuttomia vaihtoehtoja. 


Friday, March 20, 2020

Näin käytät Android-puhelinta Window-työpöydätä

WIndows 10 Oma Puhelin

Windows 10 mahdollistaa Android-puhelin littäminen Windows-koneeseen.

Ohje:
Liitä puhelin Windows laitteeksi:
Asetukset - > Laitteet -> Liitä Bluetooth laite ja parita laite.
Asenna Microsoft kaupasta Oma Puhelin sovellus.
Käynnistä sovellus ja salli puhelimessa Windows laitteille kaikki tarvittavat 
oikeudet.

Lopputulos: Desktop sovellus, jossa saat puhelimen ilmoitukset, tekstari ja valokuvat



Friday, January 31, 2020

Apotin ongelmat


Julkaisin blogissani ( https://itkritiikki.wordpress.com/2011/10/12/suomelle-hyva-terveydenhuollon-tietojarjestelma-halvalla/ ) lokakuussa 2011 seuraavan tekstin. Tuolloin ei Apotia ollut vielä päätetty, mutta oli aivan selvää, että HUS:n hankinta kohdistuisi vanhaan tietojärjestelmää, joka on yksinkertaisesti nykyaikaan väärin suunniteltu ja toteutukseltaan aivan liian vanhaa teknologiaa. On järkyttävää, että julkisia varoja on tuhlattu tolkuttomasti tällaisiin järjestelmiin, jotka on yli 30 vuotta vanhoja. Silloin alalla ei vielä ollut tehokkaita tietokoneita ja koneiden rajoitukset ja osaamattomuus tuottivat mammuttimaisia superjäykkiä järjestelmiä. Nähtäväksi jää, milloin tehdyt virheet myönnetään ja päätöksenteon tausta tutkitaan perusteellisesti!

Tilanne tänään

Pitkään on käyty keskustelua Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmien tilasta. Keskustelu on vain kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Kriittisiä kommentteja on kuultu jo paljonkin. Tässä kannan minäkin korteni yhteiseen kekoon.
Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat ajan mittaan - varsin pitkän ajan kuluessa - enemmänkin sattumalta muotoutuneet sellaisiksi kuin ne nyt ovat, kuin että niiden ympärillä olisi joku systemaattinen kokonaissuunnitelma tai näkemys. Tämä koskee itse asiassa monta muutakin toimialaa sekä julkisella että yksityisellä puolella. Julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoille on muotoutunut muutama iso toimija, jotka hallitsevat alaa Suomessa. Näiden toimijoiden varsin vanhat ja osittain tästäkin syystä jäykät ja raskaat tietojärjestelmät hallitsevat markkinaa. Näyttää siltä, että nämä markkinajohtajat ovat varsin haluttomia tekemään isoja muutoksia, sillä nämä tämänhetkiset ratkaisut takaavat näille varsin vakaan ja muhkean kassavirran ja voitot. Toisaalta uudistaminen vaatisi investointeja ja sisältäisi huomattavia riskejä. Tässä yhteydessä kuvaan astuu myös konsortio, jonka nimi on HL7. Tämä on amerikkalaisen organisaation: Health Level Seven International
(3300 Washtenaw Avenue, Suite 227, Ann Arbor, MI 48104) johtama maailmanlaajuinen yhteenliittymä. Liittymän  HL7:n 2300 + jäseninä ovat noin 500 yrityksen jäsentä, jotka edustavat yli 90% tietojärjestelmien toimittajista  terveydenhoidossa. Tällä organisaatiolla on liiketoimintamallin kaltainen RIM ( Reference Information Model). En aivan tarkkaan tiedä minkä metodologian mukainen tämä malli on, mutta se näyttää vanhalta ER- tietomallilta. Malli on todella huono eikä ainakaan edistä operatiivisen ohjausjärjestelmän rakentamista. Se ei myöskään ole liiketoiminnan oliomallinnuksen mukainen malli.
Minulla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Suomen terveydenhuollon nykyiset tietojärjestelmät nojaavat mihinkään standardeihin, mutta ammatillinen arvaukseni on, että ei paljoakaan. Toisaalta onko sellaisia varteenotettavia edes olemassa?
Soraääniä koko tämän toiminnan tiimoilta on kuulunut paljonkin. Viimeksi Valtiontalouden Tarkastusviraston kitkerät lausunnot siitä, että tähän on (taas) hukattu 500 miljoonaa euroa saamatta aikaan mitään merkittävää

Minun vaihtoehtoni

Olen erilaisista sattumista johtuen tehnyt oman terveydenhuollon oliomallin ja sen pohjalta mahdollisen etenemispolun tehokkaaseen, halpaan, hajakeskitettyyn ja korkealaatuiseen terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuteen.
Seuraava luokkakaavio kuvaa tämänhetkistä käsitystäni kohdealueesta:
Mallissa on 22 luokkaa ja näiden välisiä assosiaatioita on 39. Näiden lisäksi kaaviossa on kaksi periytyvyyttä. Tämä malli on laadittu kuvaamaan tyypillistä terveyskeskustoimintaa. Tämän mallin olen laatinut minä ja sen tekemisessä olen vain vähän keskustellut terveydenhuollon  työntekijöiden kanssa. Siinä suhteessa tämä malli on laadittu kaikkien ohjeiden ja hyvien suositusten vastaisesti. Puolustuksekseni voin sanoa, että olen seurannut hyvin läheltä terveyskeskuslääkärin ja sittemmin terveysaseman yleislääkärin arjen toimintaa. Mallia tulee tarkastella kuitenkin karkeana toimialaa koskevana luonnoksena. Malli kattaa pienin muunnoksin myös sairaalan osastotoiminnan. Näin ollen mallia voidaan pitää karkeana koko Suomen terveydenhuoltoa kattavana mallina. Tämä on siis HL7 RIM- mallista poiketen kyseisen liiketoiminnan abstrakti oliomalli ja näin ollen kuvaa kohdealueen rakenteiden lisäksi tähän liittyvän operatiivisen ohjauksen liiketoiminnan.
Tästä näytteenä olkoon seuraava Kalle Kehvelin angiinan tutkimusta ja hoitoa kuvaava olioiden yhteistoimintakaavio . (Tästä maallikko saa paremman käsityksen katsomalla tähän liittyvän PowerPoint –animaation  http://www.slideshare.net/jukkatamminen/terveydenhuolto-ja-esim )
Esittämäni oliomalli (kts: http://fi.wikipedia.org/wiki/Oliomalli) siis kuvaa varsin kattavasti terveydenhuollon operatiiviseen ohjaukseen ja logistiikkaan liittyvät todellisuuden tapahtumien vastineet tietojärjestelmässä. Kun tietojärjestelmä tehdään räätälöidysti noudattaen loogista 3-kerrosarkkitehtuuria, (kts. blogini:  http://jukkatamminen.wordpress.com/)niin saadaan edullisesti tehokas ja laadultaan maksimaalinen sovellusjoukko, jonka ytimessä on em. mallin toteutus.

Järjestelmäkokonaisuuden toteutus ja kustannukset.

Tämän ytimen toteutuksen kokonaiskustannukset, kun se toteutetaan tästä suoraviivaisesti Javalla, ovat todella vaatimattomat. Mallista toki tässä vaiheessa puutuu suurin osa luokkien vapaista ominaisuuksista (attribuuteista), mutta käsitteet (luokat) ja näiden väliset yhteydet (assosiaatiot) ovat suurelta osin jo tässä.
Kun tämä malli generoidaan Java- koodiksi ja siihen vielä kirjoitetaan tässä näkyvien palvelunimien sisältö, on tämän hinta korkeitaan noin yksi kuukausi työtä eli noin 15 000 € luokkaa. Tämä on siis vain osa ytimen lopullisista kustannuksista, mutta antaa asiatuntijalle käsitystä ytimen kustannusten kertaluokasta.
Tähän liittyvä sovellusrypäs sisältää esimerkiksi seuraavia sovelluksia:
  • Ajanvaraus
–    Hallinnoidaan vastaanottoaikoja
–    Lisätään, muutetaan ja poistetaan
–    Hallinnoidaan lääkärien läsnäoloaikoja
  • Vastaanottojärjestelmä
–    Hallinnoidaan potilaan statustietoja
–    Hallinnoidaan potilaan oire/löydöstietoja
–    Hallinnoidaan potilaan tautitietoja
–    Hallinnoidaan potilaan lääkitystietoja ja reseptejä
–    Hallinnoidaan potilaan tutkimuskäyntejä ja tuloksia
  • Laboratoriojärjestelmä
–    Hallinnoidaan tutkimuskäyntejä
–    Talletetaan ja käsitellään tutkimustietoja
  • Työntekijöiden työajan suunnittelu- ja seirantajärjestelmä
  • Laskutusjärjestelmä
  • Yhteysrajapinnat vastaaviin järjestelmiin
Tämä kolmikerrosmallin perustuva räätälöity ratkaisu antaisi mahdollisuuden käyttää yllä olevan mallin täydennettyä versiota eri sovellustoteutusten standardina rajapintana ulkopuolisille yhteistyötahoille. Nämä luokat, niiden assosiaatiota pitkin tapahtuva navigaatio ja joukko keskeisimpiä palveluita mahdollistaisivat vahvasti yhteen sovitettavan kokonaisuuden valtakunnan tasolla ja loisi samalla hyvän mahdollisuuden ydintietojen keskitettyyn tallennukseen. Tässä toisena varteenotettavana ja itse asiassa houkuttelevampana vaihtoehtona onkin hajakeskitetty talletus sekä keskitetty indeksi, joka mahdollistaisi tietojen nopean hakemisen indeksitiedon perusteella.