Thursday, January 3, 2019

Pilvipalvelujen anatomiaa

Pilvipalvelut termi herättää edelleen hämmennystä. Käsite ei ole tarkkarajainen vaan mieluumminkin epämääräinen ja eri puhujat antavat sille toisistaan poikkeavia merkityksiä.

Pilvipalvelut alkoivat laajamittaisesti joskus 2000-luvun alussa. Hyvin pian niitä tarjottiin sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Pilvipalvelun ytimessä on verkossa sijaitseva kovalevy, joka tarjotaan asiakkaan käyttöön. Ensimmäisiä maksuttomia tällaisia oli Dropbox. Muita tällaisia ovat lisäksi esimerkiksi Google Drive, OneDrive. Näissä palveluissa asiakas voi asentaa pienen sovelluksen, joka toimii tiedostoselaimella ja samalla kopioi tähän kansioon sijoitetut tiedostot verkkolevylle. Tätä toimintaa kutsutaan synkronoinniksi. Näitä palveluita voi käyttää myös verkkoselaimella ja silloin paikallisia kopioita ei synny. Nuo kolme palvelua tarjoavat maksutonta tallennustilaa seuraavasti Dropbox 2Gt, OneDrive 5Gt ja Google Drive 15 Gt. Jos talletus ylittää nämä määrät, tilasta peritään maksua. (kts. tarkemmin https://bit.ly/2F72Osg ). 

Näiden oheen on sitten kehitetty laajennuksia. Hyvä esimerkki on Googlen toimistopalvelut: Docs, Sheets, Slides ja  Forms. Näiden sovellusten tuotokset talletetaan Google Drive:iin.
Tämän lisäksi sovelluksessa voi jakaa tiedostot muiden käyttäjien kanssa ja jopa muokata niitä samanaikaisesti usean käyttäjän toimesta. Tälle Googlen tarjonnalle on vastine Microsoftilla: Office, jonka saa myös mobiililaitteisiin.

Google nimeää pilvipalveluikseen myös sähköpostin, kalenterin ja kuvat. Googlen kuvat ja kalenteri sopivatkin yllä olevaan määritelmään. Sähköposti on mielestäni sillä rajalla ja sähköpostilla on pitkä historia, ennen kuin kukaan puhui mitään pilvestä.

Pilvi-käsitettä käytetäänkin aika ajoin synonyyminä verkkopalveluille. Mielestäni tämä erottelu tuo käsitteisiin selkeyttä. 

No comments:

Post a Comment